PHLU:n LITTI-työllistämishankkeen kautta oppisopimuskoulutuksen saaneet työllistyvät hyvin

27.6.2017

Oppisopimuskoulutus johtaa urheiluseuroissa yhä useammin työpaikkaan, mutta Lahti tulee vielä pääkaupunkiseudun perässä

 

Lahtelainen Teija Takala otti kolmisen vuotta sitten langat omiin käsiinsä ja oli yhteydessä niin Pajulahden oppisopimustoimistoon kuin Lahden Ahkeraan. Lapsuudessa ja nuoruudessa yleisurheillut nainen innostui ensin uudelleen yleisurheilusta ja löysi sitten siitä ammatin.

Nykyinen Ahkeran nuorisopäällikkö on esimerkki siitä, kuinka oppisopimuskoulutus ja urheiluseurat ovat löytäneet toisensa. Yhä useampi seura kouluttaa oppisopimuksella itselleen työntekijän niin sanotusti oikeaan tarpeeseen. Samalla urheiluseurat ovat nousemassa yhä tärkeämmäksi liikunnan ammattilaisten työllistäjäksi.

- Se kertoo, että seuratoiminta on ammattimaistunut. Töissä on koulutettua väkeä, sanoo liikunnanopettaja Petri Sallinen Liikuntakeskus Pajulahden oppisopimustoimistosta.

Viime syksynä Pajulahdesta valmistuneista 22 opiskelijasta 19 sai työpaikan samasta seurasta, jossa suoritti oppisopimuksen. Suurin osa Pajulahden oppisopimusopiskelijoista tulee pääkaupunkiseudun isoista jalkapalloseuroista ja saa niistä lopulta työpaikankin. Lahtelaiset urheiluseurat tulevat tässä hieman jälkijunassa.

Seuratoiminta on ammattimaistunut. Töissä on koulutettua väkeä. Liikunnanopettaja Petri Sallinen, Pajulahti

- LITTI-projekti viritti tätä myös Lahden seudulla, Sallinen kiittelee ja viittaa Liikunnalla tukea työelämään -hankkeeseen.

Moni työskentele yhdistyksissä

Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun LITTI-työllistämishankkeen kautta oppisopimuskoulutuksen saaneet näyttävät työllistyvän hyvin. Kesän alussa ainakin neljä lahtelaisseuraa on työllistänyt tai on työllistämässä oman ”littiläisensä”, vastavalmistuneen liikuntaneuvojan. Muutamalla 14 opiskelijasta opinnot ovat vielä kesken.

Petri Sallinen kertoo, että suurin osa liikuntaneuvojaksi oppisopimuksella opiskelevista työskentelee opiskeluajan nimenomaan yhdistyksissä. Muutamat työskentelevät myös yksityisellä puolella, yleensä kuntokeskuksissa. Liikuntaneuvojat tekevät urheiluseuroissa työtä esimerkiksi valmentajina tai muiden ryhmien ohjaajina.

- Erityisesti pääkaupunkiseudulla näkyy, että kaupungit ovat ostaneet seuroilta lasten ja nuorten iltapäiväkerhotoimintaa, jota liikuntaneuvojat sitten pyörittävät, Sallinen sanoo.

Aktiivisuus toi töitä

Teija Takala kertoo olevansa liikunta-alalla ”myöhäisherännyt”. Hän opiskeli ensin matkailualan tutkinnon ja teki toimisto- ja asiakaspalvelutyötä, kunnes havahtui omaan kutsumukseensa.

- Tulin ensin Ahkeran aikuisten yleisurheilukouluun. Elisa Hakamäki toimi ohjaajana. Kysyin ensin häneltä, voisiko tämä olla mahdollista, ja sitten kaikki nivoutui yhteen. Olin itse aktiivinen Ahkeran suuntaan, kävin hallituksen haastattelussa ja selvitin itse, mitä kustannuksia seuralle tulee, hän kuvailee prosessia.

Työnantajat voivat saada palkkatukea työttömien oppisopimuskoulutukseen ja vähimmilläänkin korvauksen oppisopimustoimistosta.

Takala aloitti opinnot 2014 ja valmistui viime vuoden lopussa. Ahkerassa oli samaan aikaan kolme oppisopimusopiskelijaa, mutta heistä vain Takala sai töitä seurasta myös opintojen päättymisen jälkeen.

Takalan työaika jakaantuu 5-13-vuotiaiden ohjaamiseen ja hallinnointi- ja suunnittelutöihin. Aiemmasta työkokemuksesta on hyötyä, vaikka se on eri alalta.

- Jotkut tietävät heti nuorena, mihin alalle he lähtevät. Itselläni oli pidempi polku. Kaikesta on hyötyä, mitä on tehnyt. Seuratyöhön kuuluu, jos jonkinlaista hommaa. Kahta samanlaista päivää ei ole. Olin ensin harrasteliikuntapuolella, sitten siirryin oman yleisurheilutaustani vuoksi yleisurheilupuolelle. Ohjaan 5-13-vuotiaita, mutta tuurailen kaikissa ryhmissä. Takala kertoo.

Juttu Etelä-Suomen Sanomissa 27.6.

Tekijä: Suvi Lempinen