Henkilöstöliikuntabarometri 2019: Valtaosa työyhteisöistä tukee henkilöstöliikuntaa - viestinnässä ja suunnitelmallisuudessa puutteita

11.10.2019

Lähes kaikki suomalaiset työyhteisöt tukevat henkilökuntansa liikkumista. Rahallisen tuen rinnalle on tullut aiempaa enemmän liikkumaan kannustavia toimenpiteitä, kuten taukoliikuntavälineitä. Fyysisesti raskaisiin töihin valmistautumisessa ja niistä palautumisessa ei liikuntaa kuitenkaan vieläkään juuri hyödynnetä.

Olympiakomitean tilaaman Henkilöstöliikunnan barometrin mukaan henkilöstöliikuntaa tuetaan valtaosassa työpaikoista (85 %). Liikunnan tukeminen on tyypillistä nimenomaan suurille työyhteisöille, joissa käytännössä kaikissa tuetaan liikuntaa rahallisesti tai muuten palveluja järjestämällä. Esimerkiksi liikuntaseteleitä tai vastaavia maksuvälineitä käyttää 8/9 liikuntaa tukevista ja 3/4 kaikista työnantajista. Henkilöstöliikunnan kulut ovat työnantajien arvioiden mukaan henkilöä kohden 231 euroa vuodessa.

- Rahallisen panostuksen osalta kasvu on taittunut ja vaikuttaisi siltä, että katto alkaa olla saavutettu. Rahan rinnalle näyttää nousseen yhä enemmän työskentelytapoihin ja työkulttuuriin liittyviä asioita, kuten liiallista istumista ehkäiseviä ja taukoliikuntaa lisääviä toimenpiteitä, sanoo Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson.

Kaikista palkansaajista melkein puolet (48 %) ilmoitti, että istumisen vähentämiseen ja liikkeen lisäämiseen työpäivän aikana on työpaikalla panostettu. Työpaikoilla, joissa tehdään paljon istumatyötä, asia on ollut esillä vieläkin enemmän (62 %). Työnantajista yhdeksän kymmenestä (91%) ilmoitti, että asiaan on kiinnitetty huomiota esimerkiksi säädettävien työpöytien, taukoliikunnan tai kävelypalaverien muodossa.

Viestinnässä ja suunnitelmallisuudessa puutteita

Kaikki työntekijät eivät kuitenkaan käytä työnantajien tarjoamia etuja hyväkseen. Useampi kuin joka kolmas jättää esimerkiksi liikuntaseteliedun käyttämättä, vaikka se olisi saatavilla.

- Asiasta viestimisessä näyttäisi olevan haasteita monessa työyhteisössä. Työntekijät eivät välttämättä tunnista käytössä olevia palveluja ja monelle on epäselvää, onko heillä mahdollisuutta antaa palautetta tavoista, joilla työnantaja tukee liikuntaa. Eri viestintäkanavien ohella henkilökohtaisella viestinnällä ja työtoverien kannustuksella on suuri merkitys, toteaa Livson.

Erityisesti vähän liikkuvien tavoittaminen ja tukeminen on haasteellista. Joka neljäs työnantaja sanoo järjestävänsä aktiviteetteja liikunnallisesti passiivisille. Kuitenkin vain muutama prosentti henkilöstöstä tunnistaa, että tukea ja palveluja on tarjolla erityisesti terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville.

- Enemmistössä (60 %) liikuntaa tukevista työpaikoista aiotaan panostaa liikunnallisesti passiivisten aktivointiin. Liian vähän liikkuvien saaminen liikkeelle vaatisi työnantajilta selkeää toimintasuunnitelmaa, yrityskulttuurin kehittämistä sekä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstöliikunnan tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta on kuitenkin edelleen puutteellista ylipäänsä, kertoo Livson.

Liikunnasta apua fyysisesti raskaisiin töihin

Liikuntaa käytetään vain harvoin fyysisesti raskaisiin töihin valmistautumisessa tai niistä palautumisessa. Vain kuudessatoista prosentissa niistä työpaikoista, joissa tehdään raskaita töitä, käytetään liikuntaa apuna. Tilanne ei ole merkittävästi muuttunut neljässä vuodessa.

- Fyysisesti raskaissa töissä liikunnalla on iso merkitys niin työkyvyn, tuki- ja liikuntaelinten terveyden kuin esimerkiksi tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta. Kyseessä ei ole tällöin vain henkilöstöetu, vaan vakavasti otettava osa työkykyriskien hallintaa ja työhyvinvoinnin johtamista, toteaa Livson.

- Tilanteen paranemiseksi tarvitaan aiempaa tiiviimpää yhteistyötä työpaikan, työterveyshuollon ja liikunnan ammattilaisten kanssa. Asiantuntijoiden tukea pitäisi suunnata erityisesti työkykyriskissä oleville, Livson jatkaa.
 


Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan aktivoida yrityksiä ja muita työpaikkoja sekä korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa. Lisätiedot: suomenaktiivisintyopaikka.fi

Henkilöstöliikuntabarometri selvittää palkansaajien ja työnantajien arvioiden avulla henkilöstöliikunnan tilaa Suomessa. Tutkimukseen kerättiin touko-elokuussa 2019 kaksi aineistoa. Työnantajanäkökulmaa varten haastateltiin 150 henkilöä, jotka edustivat satunnaisesti valittuja suomalaisten yritysten toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia ja päätoimisia liikuntavastaavia. Palkansaajille kohdistettuja haastatteluja tehtiin 614. Edellinen barometri julkaistiin 2017. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Suomen Olympiakomitea ry ja sen toteutti Kantar TNS Oy.