LISÄÄ LIIKETTÄ VARHAISKASVATUKSEEN -hanke
Hanketta toteuttavat kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä yhteistyössä ja sitä hallinnoi Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Teemme tiivistä yhteistyötä Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman kanssa.
Kehittämistyön päämääränä on edistää varhaiskasvatusikäisten fyysisen aktiivisuuden suosituksien toteutumista, vähintään kaksi tuntia varhaiskasvatuspäivän aikana.
Kehittämistyön keskeiset tavoitteet ovat:
• Liikkuva varhaiskasvatus –ohjelman vakiinnuttaminen ja liikuntamyönteisen toimintakulttuurin tukeminen sen eri vaiheissa
• Varhaiskasvattajien liikuntaosaamisen lisääminen
• Perheiden liikuntatietoisuuden lisääminen
• Varhaiskasvatusverkostojen kehittäminen -verkostomaisten työtapojen edistäminen alueellisesti ja paikallisesti yli hallintokuntien
Tähän hankkeeseen olemme saaneet avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankeaika 1.3.2024-28.2.2025
Lisätietoja:
Heidi Mälkönen,
heidi.malkonen(at)phlu.fi
p. 041 313 9882
Mistä kiikastaa ja onko sillä väliä?
- Lasten riittämättömän liikkumisen määrän keskeisiä tekijöitä ja ratkaisuja arkeen
Lasten normaalin kasvun ja kehittymisen tueksi suositellaan joka päivä vähintään kolme tuntia fyysistä aktiivisuutta. Se koostuu vuorokauden aikana kerääntyvästä reippaasta ja vauhdikkaasta touhuamisesta, yhteensä yhden tunnin verran sekä kahdesta tunnista kevyempää, esimerkiksi tasapainoa ja motorisia taitoja harjaannuttavaa leikkiä sisällä ja ulkona. Piilo 2023 -tutkimuksen tulokset paljastivat, että noin viidesosalla lapsistamme suositeltava päivittäisen liikkumisen määrä ei kuitenkaan toteudu.
Me aikuiset luomme lapsille aikaa ja tilaa erilaisille asioille. Siksi meidän aikuisten tehtävänä on huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus saavuttaa suositeltava määrä fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi meidän aikuisten tulee opetella tunnistamaan ne lapset ja ne tekijät, mitkä vievät lapsilta mahdollisuuden liikkua riittävästi. Ensisijainen tunnistamisen menetelmä on lapsen yksilöllinen havainnointi ja kohtaaminen. Niiden kautta on mahdollista tunnistaa esimerkiksi ne lapset, jotka istuvat ulkonakin pitkiä aikoja. Vähäiseen liikkumiseen viittaa myös lapsen toistuva vetäytyminen pois yhteisleikeistä. Tasapainoa tai kiipeilemistä vaativista leikeistä jättäytyvillä lapsilla saattaa olla motorisen oppimisen haasteita. Paneutumalla säännöllisesti ja hetkittäin lasten arkitouhujen havainnoimiseen, on mahdollista tunnistaa vähän liikkuvat lapset.
Lasten vähäisen liikkumisen taustalta löytyy hyvin erilaisia syitä ja niiden tunnistaminen on avain muutokseen. Osa syistä johtuu meitä aikuisista (esim. kielletään juoksemasta), osa ympäristöstä (kuten hyvin vähän tilaa liikkua) ja osa lapsista itsestään (esim. aina ei huvita). Tilanteen tunnistamisella ja taustatekijöiden tiedostamisella löytyy myös erilaisia ratkaisuja. Niiden myötä yhä useammilla lapsilla on mahdollisuus saavuttaa päivittäisen fyysisen aktiivisuuden suositukset.
Arja Sääkslahti apulaisprofessori, LitT, Dosentti Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Kuva: Petteri Kivimäki.
