Nuorten liikkumisessa näkyy kahtiajako Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeessä toteutettu laaja kysely kertoo ristiriitaisesta kehityksestä nuorten liikkumisessa. Valtaosa kutsuntaikäisistä liikkuu säännöllisesti ja arvostaa fyysistä kuntoa, mutta samalla osa nuorista liikkuu hyvin vähän ja viettää suuren osan ajastaan paikallaan. Tulokset piirtävät kuvaa arjesta, jossa liike ja liikkumattomuus kulkevat rinnakkain.

Kysely toteutettiin syksyllä 2025 kutsuntatilaisuuksissa kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Siihen vastasi 886 nuorta, vastausprosentti oli korkea, 72 %. Kysely toteutettiin yhteistyössä PHLU:n, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, Hämeen aluetoimiston sekä alueen kuntien kanssa. Aineisto antaa kattavan ja ajantasaisen näkymän nuorten liikkumiseen ja hyvinvointiin alueella.

Arki liikuttaa – ympäristö vaikuttaa valintoihin

Nuorten arkiaktiivisuus on monin paikoin hyvällä tasolla: yli 70 % vastaajista liikkuu päivittäin vähintään puoli tuntia esimerkiksi kävellen tai pyöräillen. Arjen liike syntyy usein pienistä valinnoista – kulkutavoista, etäisyyksistä ja arjen rakenteista.

Liikkumistavoissa näkyy kuitenkin selkeä alueellinen ero. Lahdessa kävellään ja käytetään julkista liikennettä enemmän, kun taas maaseutukunnissa auto on yleisin kulkutapa. Pyöräily puolestaan yhdistää alueita ja on vakiintunut osaksi arkea niin kaupungissa kuin maaseudulla.

Suurin osa liikkuu – mutta osa jää jälkeen

Valtaosa nuorista liikkuu säännöllisesti ja monipuolisesti. Esimerkiksi kolmannes harrastaa hengästyttävää liikuntaa 3-4 päivänä viikossa, 42 % käyttää siihen vähintään tunnin päivässä. Monelle liikunta on luonteva osa arkea ja vapaa-aikaa.

Samaan aikaan lähes joka kymmenes ei liiku vapaa-ajalla lainkaan hengästyen. Tulokset viittaavat selkeään polarisaatioon: aktiiviset liikkuvat paljon, mutta osa jää kokonaan liikkumisen ulkopuolelle.

Paikallaanolo on kasvava haaste

Liikkumisen rinnalla korostuu runsas paikallaanolo. Arkipäivisin noin kolmannes nuorista istuu 3-5 tuntia päivässä, viikonloppuisin istuminen lisääntyy entisestään. Yli kahdeksan tuntia paikallaan viettävien osuus kasvaa viikonloppuna, erityisesti Lahdessa asuvilla.

Tulokset viittaavat siihen, että arjen rakenteet tukevat liikkumista, mutta vapaa-ajalla aktiivisuus vähenee ja paikallaanolo lisääntyy.

Liikunnan merkitys ymmärretään – mutta se ei riitä

Nuoret tiedostavat liikunnan merkityksen hyvin: 74 % pitää fyysistä kuntoa erittäin tärkeänä. Liikunnan nähdään tukevan jaksamista, terveyttä ja arjessa pärjäämistä.

Silti osa kokee liikunnan “välttämättömäksi pahaksi”, eikä tieto yksin muutu aktiiviseksi arjeksi. Liikkumisen esteet liittyvät ennen kaikkea arjen kuormitukseen – ajanpuutteeseen, jaksamiseen ja motivaatioon – mutta myös siihen, millaisia mahdollisuuksia ympäristö tarjoaa.

Kutsunnat tavoittavat lähes koko ikäluokan

Kyselyn perusteella kutsunnat tarjoavat poikkeuksellisen mahdollisuuden tavoittaa nuoret ja tunnistaa liikkumisen haasteita varhaisessa vaiheessa. Kyseessä on yksi harvoista hetkistä, jolloin lähes koko ikäluokka on tavoitettavissa samassa kontekstissa.

Yksi kohtaaminen voi käynnistää muutoksen kohti aktiivisempaa arkea – erityisesti silloin, kun tuki kohdistetaan oikea-aikaisesti niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Kysely toteutetaan myös vuonna 2026, sitä laajennetaan koskemaan myös naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvia. Näin pyritään muodostamaan entistä kattavampi ja sukupuolten näkökulmat huomioiva kuva nuorten liikkumisesta ja hyvinvoinnista Päijät-Hämeessä.

Lisätietoja:
Keijo Kylänpää
keijo.kylanpaa(at)phlu.fi
p. 040 552 9233