Liikkumisen lisäämisen tulisi olla mukana kaikkien puolueiden vaaliohjelmassa ja ehdokkaiden mielissä

26.3.2019

Ensimmäistä kertaa Suomessa tehty liikuntapoliittinen selonteko sisältää paljon toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä suomalaisten liikkumista. Hyvinvoinnin edistämisessä liikunta on yksi keskeisimmistä asioista ja tämän pitäisi näkyä myös puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa.

Liikkumattomuutta vastaan

Käsillä olevissa eduskuntavaaleissa on laajasti kyse suomalaisten hyvinvoinnista. Niin yksilö kuin yhteiskuntakin saavuttaa merkittäviä hyötyjä liikunnan avulla. Liikunta parantaa tutkimusten mukaan ihmisten elämänlaatua, auttaa jaksamaan työssä ja koulussa, ehkäisee syrjäytymistä, edistää oppimista, antaa elämyksiä, parantaa toimintakykyä, helpottaa masennusoireita ja vähentää riskiä sairastua moniin tauteihin. Mitä pitempään ihminen pysyy terveenä ja työkykyisenä ja mitä vähemmän hän käyttää sairaanhoitopalveluita, sitä enemmän kansantalous kiittää. Liikkumattomuuden vuosittaiseksi hinnaksi Suomessa on UKK-instituutti laskenut vähintään yli kolme miljardia euroa. Päijät-Hämeessä tämä tarkoittaa  yli 110 milj. euroa. Liikkumattomuus on maailman neljänneksi yleisin kuolinsyy.

Nykyinen eduskunta on käsitellyt ensimmäistä Suomessa tehtyä liikuntapoliittista selontekoa ja sen mielestä sieltä tulisi kirjata tulevaan hallitusohjelmaan ainakin, että kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon tulee liittää yhteiskunnassa liikkumisvaikutusten arviointi sekä vahva kirjaus kansalaistoiminnan elinvoimaisuuden edistämisen puolesta. Urheiluseurat ovat kansalaistoimintamme selkärankaa eivätkä ne kaipaa lisää byrokratiaa, vaan keinoja toiminnan helpottamiseksi.

Eduskunnasta tuli 14.3 vahva tuki sille, että liikunnan ja urheilun budjettia tulee vahvistaa ja poikkihallinnollisuutta tulee lisätä. Valtion liikuntabudjetin rakennetta tulisi muuttaa siten, että liikuntaa ja urheilua rahoitettaisiin nykyistä enemmän budjettivaroista. Esimerkiksi urheilijaeläkkeet, kuntien liikunnan valtion osuudet sekä urheiluopistojen liikunnanalan ammatilliset koulutukset maksetaan tällä hetkellä rahapelitoiminnan tuotoista, kun taas kaikki muut ammatilliset koulutukset, taiteilijaeläkkeet ja valtionosuudet rahoitetaan budjettivaroista.

Valtioneuvoston tulee nimittää opetus- ja kulttuuriministeriön johtama liikuntapolitiikan koordinaatioelin, jossa olisi edustus kaikista fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämiseen tavalla tai toisella liittyvistä ministeriöistä sekä tarvittaessa myös valtionhallinnon ulkopuolisia asiatuntijajäseniä esimerkiksi järjestöistä. Tarkoituksena olisi varmistaa korkealla virkamiestasolla, että jokaisella hallinnonalalla tehdään olennaisia asioita liikunnan edistämiseksi. Liikunta liittyy useille elämänalueille ja siksi sitä on edistettävä julkishallinnossa eri sektoreilla. Liikunnan olosuhteisiin aiemmin mainituilla valtakunnallisilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa hyvinkin paljon.

Liikkumisen lisäämisen tulisi olla mukana kaikkien puolueiden vaaliohjelmassa ja ehdokkaiden mielissä. Otetaan vaalipäivänä askel tähän suuntaan menemällä omin voimin äänestyspaikalle 14.4 ja jättämällä auto kotipihaan.

Mai-Brit Salo, aluejohtaja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry