Päijät-Hämeessä liikuntaneuvonnasta on saatu hyviä tuloksia

9.11.2017

Markku Lähdetluoma / Yle Lahti  8.11.2017 klo 07:58

"Suomessa elää paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, että liikunta tekisi heille hyvää" – liikuntaneuvoja halutaan joka pitäjään

Päijät-Hämeessä liikuntaneuvonnasta on saatu hyviä tuloksia. Kakkostyypin diabetesta sairastava Pauli Harjula luopui insuliinista liikuntaneuvonnan avulla.

 

 

Mistä on kyse?

  • Maksutonta liikuntaneuvontaa tarjotaan jo sadassa Suomen kunnassa.
  • Liikuntaneuvojalle pääsee esimerkiksi terveyskeskuksen lähetteellä tai hakeutumalla neuvontaan itse.
  • Liikuntaneuvoja tukee elämäntapamuutoksessa osana sairauden hoitoa tai ennaltaehkäisevästi muun muassa neuvomalla ravintoasioissa sekä auttamalla asiakkaalle sopivan liikuntasuunnitelman tekemisessä.

Lahtelainen Pauli Harjula sairastui kakkostyypin diabetekseen puolitoista vuotta sitten. Toukokuussa diabeteshoitaja antoi Harjulalle lähetteen liikuntaneuvontaan ja tulokset ovat yllättäneet Harjulan täysin.

– Paino on pudonnut 23 kiloa ja insuliinia ei ole tarvinnut käyttää kuukauteen. Myös särkylääkkeet ovat jääneet pois, Harjula luettelee.

Kaikkien tarina ei ole aivan samanlainen, kertoo liikuntaneuvoja Sanna Saarinen-Tokko.

– On myös asiakkaita, jotka käyvät liikuntaneuvojalla vuoden eikä mitään tapahdu.

Loppupelissä kaikki on kiinni itsestä. Harjula on sittemmin hankkinut apua kuntosalitreeneihin personal trainerilta ja salille hän herää aamuisin viideksi. Myös herkuttelusta Harjula on luopunut kokonaan.

– Liikuntaneuvojan kanssa käydään läpi esimerkiksi ravitsemusta ja sitä, miten henkilö on liikkunut aikaisemmin sekä tehdään liikuntasuunnitelma. Toisille riittää yksi kerta neuvojan kanssa ja toiset käyvät useamman kerran. Neuvoja on tsemppari, joka tukee elämäntapamuutoksessa, Saarinen-Tokko selittää.

Pauli Harjulan mukaan juuri se, että joku seuraa kehitystä, motivoi myös liikkumaan enemmän.

Kunnallisella liikuntaneuvojalla käy asiakkaita ikään katsomatta. Neuvonta on maksutonta, osaltaan ennaltaehkäisevää työtä, mutta voi olla myös osa jonkun sairauden hoitoa.

Liikuntaneuvojalla on pääsy yleiseen potilastietojärjestelmään, jonne hän voi kirjata asiakkaan tuloksia, ja tieto kulkee myös terveydenhoitoon.

Valtaosa liikuntaneuvonnan asiakkaista on diabeetikoita, mutta apua on haettu muihinkin vaivoihin, kuten mielenterveydellisten ongelmien hoitoon.

– Esimerkkiasiakas voi olla myös uudelle paikkakunnalle muuttanut seniori, joka ei tiedä, mitä kaikkia liikunnanmahdollisuuksia uudelta paikalta löytyy, liikuntaneuvoja Sanna Saarinen-Tokko selittää.

Liikuntaneuvoja voi helpottaa asiakkaan siirtymistä liikunnan pariin tarjoamalla esimerkiksi ilmaisia liikuntakokeiluja sekä ryhmäliikuntaan että yksilöliikuntaan, kuten uimahalliin tai kuntosalille.

Kuukausien jonot kertovat tarpeesta

Päijät-Hämeessä liikuntaneuvontaa tarjotaan jokaisessa kunnassa. Pelkästään Lahdessa tämän vuoden aikana liikuntaneuvojalla on käynyt noin 350 asiakasta ja neuvontaan pääsyä joutuu odottamaan muutamia kuukausia.

Lahdessa toimintaa ei juurikaan markkinoida kuntalaisille, sillä nykyisillä resursseilla palvelu on tarkoitettu pääasiassa sosiaali- ja terveystoimen läheteasiakkaille. Toisaalta kaupungin verkkosivuilla lukee, että yhteyttä liikuntaneuvojaan voi ottaa myös omatoimisesti ilman lähetettä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän asiantuntijalääkärin Risto Kurosen mukaan ketään ei ole tarvinnut käännyttää liikuntaneuvojan ovelta pois.

– Terveydenhuollon näkökulmasta ajatus on se, että apua tarjottaisiin niille, jotka eniten hyötyisivät liikunnan aloittamisesta tai lisäämisestä eli ihmisille, jotka eivät liiku ollenkaan tai liikkuvat hyvin vähän, Kuronen sanoo.

Sitten ovat isommat massat, joihin pitää myös vaikuttaa ja tuupata heitä liikkumaan, selittää Kuronen.

– Se ei kuitenkaan ole varsinaisesti terveydenhuollon tehtävä, vaan se tulisi toteuttaa laajalla yhteistyöllä ja kumppanuuksilla.

Myös opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sari Virta toteaa, että liikuntaneuvontaa tarvitaan ohjaaman asiakas oikealle polulle ja auttamaan mahdollisen elämäntapamuutoksen kanssa. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole se, että julkisella rahoituksella maksettaisi kuntalaisille ilmainen personal trainer.

Mikäli kevyemmän liikuntaneuvonnan tarve lisääntyy rajusti, voitaisiin Virran mukaan kehittää oma-aloitteisesti elintapojaan muuttaville omia matalan kynnyksen starttiryhmiä.

 

 

Markku Lähdetluoma / Yle

Liikkumattomuus uhkaa suomalaisten kansanterveyttä

Liikuntaneuvonta ei ole mikään uusi keksintö. Suomessa liikuntaneuvontaa tarjotaan sadassa kunnassa ja esimerkiksi Oulussa liikuntaneuvontaa on tarjottu 20 vuoden ajan.

Palvelusta on saatu hyviä tuloksia. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä liikuntaneuvonnan vaikutuksia on mitattu muun muassa asiakkaiden arkiliikuntakertojen lisääntymisen, sekä tyytyväisyyden ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.

Liikuntaneuvontaa haluttaisi laajentaa kaikkialle Suomeen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tiivistänyt yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa jo vuosia, jotta liikunta otettaisi vakavasti osana terveydenhoitoa. Liikkumattomuus nähdään jo isona kansanterveydellisenä ongelmana.

– Suomessa elää paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, että liikunta tekisi heille hyvää tai edesauttaisi jonkun sairauden hoitoon, opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sari Virta tuumaa.

Liikunta mielletään usein hikisenä huippu-urheiluna ja puhe arkiliikunnan terveysvaikutuksista on jäänyt taka-alalle. Nyt Virran mukaan keskustelukulttuuriin haetaan muutosta ja liikunnasta on alettu puhua enemmän fyysisen aktiivisuuden edistämisenä.

Päijät-Häme maakunnallisen yhteistyön pioneerina

Suurimmassa osassa Suomen kunnista liikuntaneuvonta on kunnan liikuntatoimen vastuulla. Kuitenkin on myös kuntia, jossa toiminta pyörii sosiaali- ja terveyspuolen kautta. Sote- ja maakuntauudistus voi sekoittaa kuviota.

Nyt suunnitelmissa on, että liikuntaneuvonta siirtyisi sote- ja maakuntauudistuksessa osaksi terveydenhuollossa tehtävää laajempaa elintapaohjausta, jossa huomioidaan myös henkilön ravinto ja uni.

Toistaiseksi Päijät-Hämeessä liikuntaneuvontaa toteuttavat kuntien liikuntatoimet ja osa kunnista ostaa liikuntaneuvontapalvelun Päijät-Hämeen Liikunnalta ja Urheilulta. Alueella on kuitenkin tehty jo vuosia maakunnalista yhteistyötä hyvinvointiyhtymän sosiaali- ja terveyspuolen kanssa.

– Samanlaista laaja-alaista yhteistyötä ei muualta Suomesta löydy, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän asiantuntijalääkäri Risto Kuronen.

Hänen mukaansa Päijät-Häme on profiloitunut maakuntauudistuksessa sote-puolen suunnannäyttäjänä. Alue toimii esimerkkinä myös ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, sillä syyskuun alussa hyvinvointiyhtymässä toimintansa aloitti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö, jonka päällikkönä Kuronen toimii.

– Yksikössä jatketaan jo pitkään hyvinvointiyhtymän sisällä kehitettyjä alueellisia terveyden ja hyvinvoinnin ennaltaehkäiseviä toimintamalleja, Kuronen selittää.

Jatkossa liikuntaneuvonta toteutetaan yhä yhteistyöllä, mutta eri sektoreiden roolit on mietittävä tarkasti uudelleen. Kuronen sanoo, ettei voida ajatella, että sote hoitaa, vaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta olisi enemmän avattava silmiä yhteistyölle ja yhteisöllisyydelle.

– Meillä tulee olla yhdessä maakunnallisen tekemisen meininki. Jos on yhteinen visio ja tahtotila, niin mahdolliset ongelmatkin saadaan ratkaistua, Kuronen vakuuttaa.